Hänelle elän, Hänelle kuolen

Elokuun 12 päivänä 1925 kuoli, katse kiinnitettynä Jeesuksen Sydämen pat­saaseen, kunnianarvoisa Jumalan pal­velija, pater Leo Johannes Dehon, Jeesuksen Sydämen pappiskunnan perus­taja. Koko hänen elämänsä oli Jeesuk­sen Sydämelle omistettu, ja varma va­kaumuksemme on, että hän on saavut­tanut ikuisen autuuden Jeesuksen Pyhän Sydämen ikuisessa valtakunnassa.
Pater Leo Johannes Dehon syntyi maaliskuun 14. päivänä 1843 La Cha­pelle'ssa Soissons'in hiippakunnassa Ranskassa. Jo 20-vuotiaana hän oli suo­rittanut lakitutkinnon, ja lahjakkaalla nuorella miehellä oli loistavat tulevai­suuden mahdollisuudet.
Hänen vanhem­pansa toivoivatkin kunnianhimoisina, että heidän poikansa loisi itselleen huo­mattavan uran lainopin alalla. Mutta nuoren miehen mielessä väikkyi toinen, korkeampi ihanne: papillinen arvo, ihanne, joka veti häntä puoleensa sitä, enemmän, mitä innokkaammin hänen vanhempansa vastustivat hänen aikei­taan.
Käytyään pyhässä maassa, missä hän lopullisesti päätti ruveta papiksi, Leo Dehon aloitti Roomassa opinnot tätä korkeata kutsumusta varten.
Kun hänet oli vihitty papiksi joulukuun 19. päivänä 1869, mitä ennen hän oli saa­vuttanut filosofian, teologian ja kano­nisen oikeuden tohtorin arvot, hän suu­rella innolla antautui sielunhoidon apos­toliseen työhön.
Hänen tunnuksensa oli: rakkaus Jeesuksen Pyhän Sydämeen ja tä­män rakkauden herättäminen muissa. Hän halusi tulla «rakkauden kylvömie­heksi», ennen kaikkea sellaisissa pii­reissä, joissa Jumalan tuntemusta oli vähiten.
Tämä palava rakkaus johti hänet laajaan toimintaan, varsinkin sosiaa­lisella alalla, ja erikoisesti nuorison ja työläisten hyväksi. Hän hankki huoneis­toja, joissa nuoriso voi viettää vapaa-aikansa, hän perusti opintokerhoja työ­läisille, kodin yksinäisille, oppikoulun, katolisen päivälehden ja osallistui mo­niin muihin toimintahaaroihin. Mutta hänen Jumalalle altis henkensä ei saa­nut tästäkään vielä täyttä tyydytystään.
Niinpä hän heinäkuun 28 paivanä 1878, Jeesuksen Sydämen juhlana, antoi luos­tarilupaukset ja sitoutui köyhyyteen, puhtauteen ja kuuliaisuuteen sekä lisäsi näihin kolmeen vielä neljännenkin lu­pauksen: lupauksen uhrata kaikki te­konsa ihmisten syntien sovitukseksi. Si­ten hän laski perustuksen Jeesuksen Pyhän Sydämen pappiskunnalle.
«Teidän veljeskuntanne on epäile­mättä Jumalan työtä», vakuutti hänelle myöhemmin pyhäksi julistettu Johan­nes Bosco, ja tämä ennustus onkin käy­nyt toteen, sillä veljeskunta sai aluksi kokea suuria vastoinkäymisiä, mutta alkoi sitten kukoistaa, niin että sillä nyt on 2500 jäsentä tekemässä kirkon työtä kaikkialla maailmassa.

Veljeskunnan päämääränä on sama ihanne, joka oli pater Dehonin mielessä alusta alkaen: rakkaus Jeesuksen py­hään Sydämeen ja siihen kohdistuvien loukkausten sovitus. Mutta pater De­honille ei riittänyt, että hän oli perus­tanut veljeskunnan tätä ihannetta to­teuttamaan. Hän halusi maallikoidenkin siihen osallistuvan, hän levitti ajatuk­siaan kirjojen ja aikakauslehtien väli­tyksellä ja perusti ennen kaikkea sovi­tuksen apostolaatin, johon kuuluu tu­hansia ihmisiä koko katolisesta maail­masta.    .
Pater Dehonin sanoma on ajankoh­taisempi kuin milloinkaan ennen juuri meidän päivinämme, jolloin maailma on irtautunut Jumalan rakkaudesta ja on kulkemassa varmaa tuhoa kohti.
«Ha­luamme pelastaa ihmiskunnan johtamalla sen takaisin Kristuksen, meidän aikanamme uudelleen ohdakkeilla kruu­natun kuninkaan, luokse (…). Meidän ai­kamme erityinen armo on, että saamme lahjoittaa Jeesuksen Pyhälle Sydämelle vastarakkautemme ja sovittaa ihmisten syntien sille tuottamat haavat (…) Kirk­ko tarvitsee sieluja, jotka uhraavat it­sensä, kuten se tarvitsee pyhää messua: se elää Kristuksen uhrista, joka jatkuu näissä kahdessa eri muodossa (…).»
 Kuinka tämä rakkauden ja sovituk­sen elämä toteutetaan käytännössä?
Saavuttaaksemme runsaissa määrin tämän rakkauden ja sovituksen hengen meidän tulee Jeesuksen Pyhän Sydämen kanssa joka päivä uhrata Jumalalle ru­kouksemme, vaikeutemme ja kärsimyksemme: Jumalani, kannan eteesi tämän teon (tämän rukouksen, tämän kärsimyksen jne.) yhdessä Jeesuksen Pyhän ja Maarian tahrattoman sydämen kanssa rakkauden ja sovituksen hengessä.

RUKOUS, jolla anotaan Jumalalta rukouksen kuu­lemista pater Leo Johannes Dehonin esi­rukouksen avulla.

Herra Jeesus joka olet uskollisesti jou­kosta valinnut  palvelijasi Leon Johannes Dehonin kirkossasi herättämään ja levit­tämään sovituksen henkeä ja siten sovit­tamaan rakkauteesi kohdistuvia loukkauk­sia, anon Sinulta, että saisin tästä alkaen elää kokonaan Sinun pyhään tahtoosi alis­tuneena, aina puhtaan ja väärentämättö­män rakkauden töihin valmiina, jotta Si­nun Pyhän Sydämesi valta myös minun sydämessäni enenisi.
Jos Sinun pyhä tahtosi on ylentää uskol­linen palvelijasi, pater Leo Johannes De­hon, niin pyydän Sinua, lempein Jeesus, että suot minulle sen armon, jota Sinulta nöyrästi anon…
Anon sitä Sinulta itsesi ja rakkaan äitisi Maarian kautta. Aamen.


Kirkollisella painoluvalla.
Helsinki, 22. 1. 1954. 7 G. B. Cobben, piispa.


Herra Jeesus,
sinä olet näyttänyt meille Sydämesi ajatukset kun olet sanonut: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon. Joka. uskoo minuun, hänen sisimmäs­tään kumpuavat elävän veden virrat”. (Joh 7, 37–38)
Sinä olet kaiken armon ja rakkauden lähde. Muuta meidän sydämemme Sinun Sydämesi kaltaisiksi, jotta me Sinun kanssasi ja Sinussa palvelisimme Isääsi, lähimmäisiämme ja kaikkea luotua. Aamen.

 



27 lokakuu 2010