Isä Dehonin mietiskely

Isä Leo Dehonin mietiskelyn ja kontemploimisen ohjeita Jeesuksen Sydämen salaisuuksien tutkimiseen ja Jumalan katseluun eli kontemplaatioon
 
Jeesuksen Pyhän Sydämen pappien veljeskunnan perustaja oli tuottelias kirjoittaja. Hän kirjoitti elämänsä aikana paitsi mielenkiintoisia matkakertomuksia myös rakentavia hengellisiä kirjoja: isoja ja pieniä mietiskelykirjoja lähinnä pappien ja sääntökuntalaisten hengellisen elämän jokapäiväiseksi ravinnoksi.
Isä Dehon kirjoitti mm. mietiskelytekstit Jeesuksen Pyhän Sydämen kuukautta (kesäkuuta) varten ja Marian sydämen kuukautta (toukokuuta) varten, mutta hänen tunnetuin mietiskelykirjansa on epäilemättä nimeltään "Vuosi Pyhän Sydämen kanssa". Siinä on jokaista päivää varten oma mietiskelyteksti, joka seuraa samalla sekä kirkonvuoden omaa liturgista kalenteria että vuoden pyhimysten kalenteria. Tämä systemaattinen mietiskelytapa on yleistynyt uudenajan sääntökuntalaisten keskuuteen Ignatius Loyolan ja hänen perustamansa jesuiittaveljeskunnan Hengellisten Harjoitusten kautta. Nykyisin tätä tapaa suositellaan myös maallikoille jotka kaipaavat entistä syvempää suhdetta Jumalaan ja Vapahtajaan.
Monissa sääntökunnissa on tapana aloittaa päivän aamunrukouksen jälkeen puolta tuntia kestävä mietiskely ja siihen valmistaudutaan jo edellisenä iltana iltarukouksen jälkeen lukemalla seuraavan aamun mietiskelyn teksti niin, että aihe voi hautua yön aikana mieleen ja tuottaa hedelmää aamumietiskelyssä. Tekstien aihe on otettu yleensä pyhäistä Raamatusta. Kirjoittaja voi liittää tekstiinsä sopivan selityksen kyseessä olevasta raamatunkohdasta ja kommentit esimerkiksi kirkon opetuksesta ja elämästä, kirkkoisien ja pyhimyksien kirjoituksista ja omia oivalluksiaan. "Vuosi Pyhän Sydämen kanssa" mietiskelykirjan johdannossa isä Dehon korosti sitä, että sen, joka haluaa elää yhteydessä Jeesuksen Sydämen kanssa on joka aamu mietiskeltävä Jeesuksen elämän salaisuuksia. Nämä salaisuudet palauttavat mieleen Herran ajallisen elämän historialliset tapahtumat, Hänen sanansa ja tekonsa. Mutta ne ilmaisevat meille myös Jeesuksen Pyhän Sydämen mielen, Hänen syvimmät ajatuksensa, hänen tavoitteensa, motiivinsa,resurssinsa ja voimanlähteensä.
Isä Dehonin mielestä Jeesuksen Pyhän Sydän on yhteenveto ja vertauskuva Vapahtajan jumalallisen ja inhimillisen persoonan ytimestä Hän määritteli Jeesuksen Sydämen mielen tarkemmin kirjan johdannossaan:" Jeesuksen mieli on rakkauden, sovinnon ja uhrautuvuuden mieli. (henki ?).
Mietiskelykirjallaan hän haluaa auttaa sen käyttäjiä tiivistämään suhteensa Vapahtajaan, kasvamaan nimenomaan Jeesuksen mielen kaltaisuudessa sekä omaksumaan Hänen Sydämensä hyveet. Ne hyveet, jotka ovat Herran Sydämessä ikään kuin aarrekammiossa, ovat kootut yhteen Jeesuksen Pyhän Sydämen litaniaan.
Isä Dehon on erityisesti kiinnostunut Jeesuksen henkilökohtaisesta suhteesta taivaalliseen Isään, mutta myös Hänen sydämelliseen rakkaudestaan ja laupeudestaan meihin ihmisiin.. Kuitenkaan hän on ei väheksy sitä, että mietiskelijälle annetaan raamatullisesti hyvin perusteltu tekstistä. Tämä on ilman muuta aina tarpeellinen, mutta toisaalta emme saa liioitella sen tieteellistä merkitystä. Muutoin vain tieteellisesti koulutetut voisivat kunnollisesti mietiskellä Jumalan Sanaa, siksi niin kuin Loyolan pyhä Ignatius, isä Dehon antaa arvon paitsi ihmisen järjelle myös ihmisen mielikuvitukselle. Mutta isä Dehon muistuttaa meitä ennen kaikkia siitä, että mietiskely itsessään ei ole rukoushetken päämäärä vaan Jeesuksen kirkastetun Sydämen kontemplaatio eli katselu uskon silmin.. On aina pyrittävä elävään yhteyteen ylösnousseen Herran kanssaan ja Hänen kauttaan Pyhässä Hengessä yhteyteen taivaallisen Isän kanssa.
Isä Dehonin mielestä tämä kontemplaatio eli Jumalan salaisuuksien katselu on mahdollinen jokaiselle, jonka mieli on avoin Pyhälle Hengelle. Sillä Pyhä Henki on meidän sisäinen opettajamme ja linkki Jeesuksen Pyhän Sydämeen.
Isä Leo Dehon on erityisesti kiintynyt Jeesuksen pysyvään ja tasoiseen mieleen. Hän haluaa ennen kaikkea oppia tuntemaan Herransa Pyhän Sydämen rikkautta, jotta hän voisi kasvaa Hänen kaltaisuudessaan ja oppia Häneltä esimerkiksi olemaan kaikissa tilanteissa nöyrä ja lempeä sydämeltä niin kuin Hän.
Isä Frans Voss SCJ



17 marraskuu 2010